Produced by Anna Siren and Tapio Riikonen
Kirj.
Toini Topelius
Helsingissä,Kustannusosakeyhtiö Otava,1893.
Esipuhe vanhemmille.
Ne kertomukset, jotka tässä esiintyvät kirjan muodossa, ovat aiotutlapsillemme 10:stä ikävuodesta 16:teen. Ne ovat ennen olleet painetutHelsingissä ilmestyneessä nuorison lehdessä "Nya Trollsländan"ja esiintyvät ilman minkäänlaisia vaatimuksia, sekä eheyden ettäkertomuksen juonen suhteen.
On aivan luonnollista, että kertomuksiin, jotka ovat ilmestyneetpaloiteltuina, monesti pitkiltä väliajoilla, helposti tulee puutteitaja aukkoja, joita tekijä ei parhaimmallakaan tahdolla jälestäpäinole voinut korjata. Aikomus onkin vaan ollut tarjota nuorisollemmehuvittavaa lukemista ja samassa kyhätä kuva koulunuorisosta meidänaikanamme.
Helsingissä Lokakuulla 1892.
Ensi viikolla lähdemme me Italiaan, mamma, — sanoi patruuna Tähtinenrouvalleen hyvin päättäväisen näköisenä. — Sinä ja minä, Angelika,Kasimir, Max ja pikku Eufrosyne. Se tekee lapsillekin hyvää päästävähän muita maita katselemaan; se on niin sivistyttävää. Saviniemennavetta kyllä matkan maksaa. Katso nyt että joudumme valmiiksi:ruudukkaisia matkavaatteita pitää meidän kaikkien saada, se näyttääniin englantilaiselta. Hyvästi nyt, minä menen tilaamaan paikkoja"Döbeln'issä".
Tämä uutinen räjähti kuin pommi rouva Tähtisen hilla- jasallaati-astioiden keskelle. Hän istui juuri keittiökamarissaeräänä lämpimänä syyskuun iltapäivänä sitelemässä häränrakkojahilla-astioihin, ettei niiden sisältö homehtuisi.
Hyvä ihme, mikä kiire hänelle nyt tuli! Pitihän hänen vielä hankkiakotimies talveksi, antaa ero palvelijoille, sijoittaa kukat tuttavienluo, kääntää nurin koko talo, hankkia matkavaatteita koko joukolle,käydä jäähyväisillä ja… Niin, vaikein asia oli pesu, mitenkä saisinyt enää vaatteet silitetyiksi. Saattoipahan kuitenkin hätätilassapistää jonkun raudan matkalaukkuun ja sitten voisi Angelika auttaahäntä silittämään heidän hotelleissa viipyessään.
Uutinen matkasta teki erinomaisen vaikutuksen lastenkamarissa. Angelikasisko seisautti ompelukoneen ja lensi äidin kaulaan. Kasimir ja Max,jokapäiväisellä kielellä Kasse ja Masse, päästivät indiaanin-tapaisiahuutoja paljaasta ihastuksesta ja pikku Eufrosyne, joka ei ymmärtänytsyytä koko tähän melskeesen, yhtyi siihen hänkin voimiensa takaa.
Mikä paikka se Italia oli, sen tiesi ainoastaan Angelika, joka kartallaoli nähnyt, että se oli saappaan näköinen. Kassen ja Massen mielestäoli se ihan samaa, jos he menisivät Siperiaan, Madagaskariin taiItaliaan, kun vaan pääsivät koulusta ja saivat nähdä kalkkalokäärmeitä,indiaaneja ja tulivuoria. Ja pikku Eufrosyne luuli että se oli samakuin istua äidin sylissä ja laulaa: "souda, souda saareen, tuo sieltämarjoja."
No, — pappa Tähtinen hommasi matkapassia, matkarahaa jamatkakirjallisuutta sekä ison punaisen Baedeker'in oppaaksi. Mammatäytti matkalaukut, kuusi luvultaan ja pisti niihin muun muassa kaksisilitysrautaa, viisi nukkea, papan musteastian, Angelikan luistimet jaoman majavannahkapuhkion. Ja ihmeen pian ne laukut tulivat täyteen.Angelika viivoitti itselleen päiväkirjan ja osti Gulliverin matkatmatkalukemiseksi Kasselle ja Masselle. Pikku Eufrosynelle osti hänkaksikymmentä sokurimuru-tötteröä annettaviksi pienissä osissa,ahneuden ja työttömyyden parantamiskeinona.
Ruudukkaiset vaatteet tulivat kotiin ja h