E-text prepared by Jari Koivisto
Kirj.
Helsingissä,Kustannusosakeyhtiö Kirja,1922.
Näinpä se ennen Lappi laulo
Kotapoika poimetteli
Tunturimäen takana
Wuoren korkian kohalla
Kansanrunosta.
Alkusana
Lapinkorven valtauksesta
Majava ja peura
Lappalaismuisteluksia Unarilta
Alakylän ensimmäiset asukkaat
Sieppijärvi
Kelontekemä
Lapin-Kyröt
Peräpohjan viimeisiä porolappalaisia
Lapinkodalla
Porolappalainen muuttoretkellä
Poronvarkaus
Joikaaminen
Lapin suurnoitia
Loma-Tuokko
Seitapalvonnan muistoja
Salkko-Niila
Maahiaisista
Saivo ja kaltio
Taivaanvalkiat
Vanhan lapinkirkon tarina
Koutokeino
Akamella ja Kurjenpolvi
Sana- ja asiaselityksiä
Viitteet
Alkusana
Seuraavien kirjoitusten ainekset on koottu kolmikesäisellävaelluksella Länsi- ja Etelä-Lapissa sekä läntisessä Peräpohjassa.Kesällä 1920 kiertelin Kalevalaseuran matkarahoilla Ounasjoen maillaKittilässä, Sodankylän Unaria sekä Inarin ja Enontekiön rajoja myöten.Seuraavana kesänä sain saman seuran avustamana käydä Tornion ja Muonionlaakson useimmat kylät, jopa ulottaa retken ylös lappalaisalueilleEnontekiön Pöyrisjärvelle ja Norjan-Lapin Koutokeinoon sekä Muoniotaylös Könkämäenon ja Lätäsenon yhtymille, Enontekiön entisellekirkonpaikalle. Ja kesällä 1922 juovatin vielä uudelleen viimekesäisetjälkeni Enontekiön Näkkälään asti; lisäksi retkeilin muutamat Muonion,Kolarin ja Turtolan syrjäisimmät seudut, joilla en ollut ennen käynyt.
Näillä matkoilla karttui papereihini kaikenlaista kansantietoutta:vanhoja tapoja, taikoja ja uskomuksia, tarinoita, loitsuja ja vanhojarunoja, sananlaskuja sekä arvoituksia y.m. Monet vanhat täällämuinaisessa "Lapinkorvessa" niitä vielä "muistelivat", 80-90:nkinikäiset vaarit ja muorit juttelivat tietämyksensä. Joutuivatpa muutamatmainiot muistelijat antamaan keräilijälle kuin testamenttina viimeisettietonsa, sillä taas seuraavana kesänä samoja seutuja samoillessani olijo lähes kymmenkunta tuttua kertojaa joutunut Tuonelan tuville.
Olen osan näistä vanhojen "muisteluksista" liittänyt yhtenäisiksikuvauksiksi ja kertomuksiksi, kirjoittaen ainoastaan sitä, mitä Lapinja Peräpohjan kiveliöiden "äijit" ja "ämmit" haastelivat kulkijalle.Olen useinkin koettanut pysytellä vain metsä- ja tunturikansan tulkkinaja kirjoitusmiehenä sekä antanut heidän haastaa omaa kotoista kieltäänja katsella asioita omalta kannaltaan. Mutta olen samalla kumminkin,kuin metsäpolkujen tuntija, hoidellut muistelijoita pysymään oikeallapalkaalla. Ja niin olen saanut lukuisan ja kirjavan kertojajoukkoniohjatuksi haastelemaan yhtenäisiä muisteluksia. Niinpä siis,
"minkä suustani sulannen, minkä pannen parrastani, sep' on suusta suuremmasta, parrasta paremman miehen."
Kirjaan liittyvät kuvat ja piirrokset ovat myöskin keräyksistänipoimittuja. Vain valokuvat sivuilla 108, 112, 115 ja 212 ovatkirkkoherra J. Aholan kokoelmasta, sivuilla 79 ja 152 ylioppilasM. Häyrysen ottamia sekä sivulla 176 kruununvouti E. Sandströminottama. Lisäksi on kirjassa pari Ruotsin lappalaisen J. Tuurinpiirroksen jäljennöstä. Lukujen alkukirjaimet ovat Peräpohjan ukkojenja lappalaisten nimikirjaimia ja puumerkkejä, jotka olen