E-text prepared by Tapio Riikonen
Kirj.
Helsingissä,Edistysseurojen Kustannusosakeyhtiö,1918.
Alkulause.
1. Jäämeri ja Jäämeren maat.
2. Muinaisaikain talous- ja valtasuhteet Jäämerellä.
3. Uusi aika. Jäämeren rannikkojen valtiolliset jaot.
4. Suomen pyrkimys Itä-Varankiin.
5. Suomalaiset siirtolaiset Jäämerellä.
6. Maailmantalous ja Jäämeren kysymys.
7. Muurmanin rata.
8. Suomen satama Jäämerellä.
Jäämeren kirjallisuutta.
Koko kansamme, erotuksetta kaikki sen kerrokset ovat täydellisestiyksimielisiä siitä, että nyt on tullut hetki Suomen päästä Jäämerelle,josta maamme nurjain kohtalojen kautta vastoin kaikkea oikeutta onvuosisatoja ollut suljettuna pois. Jäämeren avaaminen Suomelle eimerkitse ainoastaan vanhan vääryyden hyvittämistä ja pohjoisimmanSuomen paikallisen elinkysymyksen ratkaisemista, vaan myöskinsuurenarvoisen tuotantolähteen ja tärkeän siirtola-alueen avaamistakoko maallemme. Se on lisäksi oleva itsenäisen Suomen ensi askel ulossuureen vapaaseen maailmaan. Ja se on oleva ensimäinen elonmerkki"suurenevasta Suomesta".
Kun ei ole olemassa suorastaan mitään ajanmukaista kirjallisuutta, jokayleistajuisessa muodossa esittäisi kansalaisille Jäämeren kysymystäsuomalaiselta kannalta, voinevat seuraavat lehdet täyttää jonkinlaisenpuutteen. Tämä kirjanen tahtoo ennen kaikkea asiallisesti valaistaJäämeren kysymyksen eri puolia: uuden tarkastelun perusteella osoittaaSuomen historialliset, maantieteelliset ja kansalliset oikeudet pääsyynJäämerelle sekä uusimpain luotettavain lähteitten mukaan esittääJäämeren luonnosta, talouselämästä ja tulevaisuuden toiveista tietojaja näkökohtia jatkuvan keskustelun pohjaksi. Toisinaan on täten tullutpoiketuksi aineen ahtaimmista rajoista. Mutta Suomen Jäämerenkysymyksen ymmärtäminen ja arvosteleminen vaatii vertailuja ja laajojanäköaloja. Siltä on päähuomio aina luonnollisesti ollut keskitettysiihen Jäämeren nurkkaan, joka kaikissa oloissa ja suhteissa on meilletärkein ja johon meillä on riidaton oikeus, nim. Itä-Varankiin.
Helsingissä, keväällä 1918.
Pohjoisnapaa ympäröivä Pohjois-Jäämeren alue eli "arktinen alue" onsaanut muusta maailmasta eroavan luonteensa etupäässä maapalloisenasemansa ja siitä johtuvain luonto-olojen vuoksi. Silmäys karttaansanoo, että arktiseen alueeseen kuuluu keskellä oleva laaja meri jasitä ympäröivät kapeat kaistaleet Europan, Aasian ja Amerikanmantereista ynnä niitä reunustavat tiheämmät tai harvemmat saaristot.Alueen etelärajana on matematismaantieteellisesti pidettävä napapiiriä(66 1/2° pohj. leveyttä). Muissa suhteissa sitävastoin ei näinsäännöllistä rajaa voida vetää arktisen alueen ympärille. Jos pidämmealueen ilmastollisena rajana sitä lämpökäyrää (isotermiä), jokailmaisee 0 asteen keskimääräistä vuotuista lämpötilaa, niin raja painuuItä-Siperiassa ja Labradorin seuduilla Pohjois-Amerikassa 50.leveysasteelle saakka, mutta nousee Ruijan tienoilla paljon yli 70.leveysasteen, s.o. melkoista pohjoisemmaksi napapiiriä. Samoinmetsäraja, jota kasvistollisesti pidetään arktisen ja viileänkasvillisuusvyöhykkeen rajana ja joka yleensä seuraa sitä lämpökäyrää,joka osoittaa keskimääräistä 10 asteen lämpötilaa vuoden lämpimimpänäkuukautena, on Beringin salmen ja Labradorin seuduilla paljonetelämpänä, mutta Keski-Siperiassa, Suomi-S