Produced by Tapio Riikonen
David Copperfield nuoremman elämäkertomus ja kokemukset
Kirj.
Englannin kielestä suomentanut
Waldemar Churberg
Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki, 1879.
1. Minä synnyn. 2. Minä huomaan. 3. Minulle tapahtuu muutos. 4. Minä joudun epäsuosioon. 5. Minä lähetetään pois kotoa. 6. Tuttavieni luku laajenee. 7. Ensimäinen lukukauteni Salem House'ssa. 8. Lupa-aikani. Varsinkin eräs onnellinen iltapuoli. 9. Minä vietän muistettavan syntymäpäivän.10. Minua laiminlyödään ja minusta pidetään huolta.11. Minä aloitan elämää omin päin, mutta en ole siihen mieltynyt.12. Koska en enemmän rakasta elämää omin päin, teen suuren päätöksen.13. Seuraus päätöksestäni.14. Tätini tekee päätöksensä minun suhteeni.15. Minä alan uudestaan.16. Minä olen monessa kohden toinen poika.17. Joku ilmaantuu.18. Takaisinkatsaus.19. Minä katselen ympärilleni ja huomaan jotakin.20. Steerforth'in koti.21. Pikku Em'ly.22. Muutamia vanhoja näkymöitä ja muutamia uusia ihmisiä.23. Minä huomaan Mr. Dick'in puheen todeksi ja valitsen ammattini.24. Ensimäinen ylellisyyteni.25. Hyviä ja pahoja enkeleitä.26. Minä joudun vankeuteen.27. Tommy Traddles.28. Mr. Micawber'in haasto-kinnas.29. Minä käyn taas Steerforth'n kodissa.30. Eräs kato.31. Eräs suurempi kato.
Minä synnyn.
Joudunko minä itse oman elämäni sankariksi, vai tuleeko joku muu tähänpaikkaan, sitä saavat nämät sivut osoittaa. Aloittaaksenielämänkertomustani elämäni alusta, mainitsen, että synnyin (niinkuinminulle on juteltu, ja niinkuin minä uskon) eräänä perjantaina kellokaksitoista yöllä. Oli huomattu, että kello rupesi lyömään ja minärupesin huutamaan yht'aikaa.
Mitä syntymäpäivääni ja -hetkeeni koskee, ilmoitti imettäjä ja muutamatmuut viisaat naapurin-eukot, jotka olivat ahkerasti ajatelleetkohtaloani monta kuukautta ennen, kuin meidän oli mikään mahdollisuussilmästä silmään tutustua, ensiksi, että minä olin määrättyonnettomaksi elämässäni, ja toiseksi, että olin oikeutettu näkemäänhenkiä ja haamuja; jotka molemmat lahjat heidän luulonsa mukaanvälttämättömästi kuuluvat kaikille onnettomille lapsille, jotkasyntyvät perjantaisin aamu-yöstä, olivatpa kumpaa sukupuolta hyvänsä.
Minun ei tarvitse tässä puhua mitään ensimäisestä kohdasta, silläparemmin, kuin mikään muu, näyttää elämänkertomukseni, oliko ennustusoikea vai väärä. Kysymyksen toisen puolen suhteen tahdon ainoastaanmuistuttaa, että, jollen sylilapsena nauttinut tätä perintöni osaa,minä en ole vielä siihen käsiksi päässyt. Mutta minä en valitaollenkaan, että tämä omaisuus on minulta pidätetty, ja jos se tällähaavaa sattuisi olemaan jollakulla muulla, jääköön se hänelle vaanminun puolestani.
Minä synnyin, onnenlakki päässä; lakki ilmoitettiin sanomalehdissämyytäväksi halpaan hintaan, viiteentoista guineaan. Puuttuikomeriväeltä siihen aikaan rahaa vai uskoa ja luottivatko enemmänkorkkivöihin, en tiedä; koko minun tietoni on se, ettei tehty,kuin yksi tarjomus, ja senpä teki eräs lakimies, joka harjoittivekseli-kauppaa ja lupasi kaksi puntaa puhtaassa rahassa sekä lopunsherryssä, mutta ei ottanut korkeampaan summaan vakuuttaaksensa itseäänhukkumisen vaarasta. Ilmoitus peruutettiin sen vuoksi täydellätappiolla — sillä mitä sherryyn tulee, oli rakkaan äiti parkani sherrysiihen aikaan kaupaksi torilla — ja kymmenen vuotta jälest